Jaksatko vielä olla ystäväni

Olen ollut koko elämäni työssä alalla, joka sykkii ihmisten kautta. Päivät täyttyivät tapaamisista, asiakaspalavereista, suunnitteluryhmien palavereista, asiakastilaisuuksista, alan tilaisuuksista. Vuosien aikana tuttuja kertyi helposti satoja ja muutamia läheisiä ystävyyssuhteitakin.

Varsinaisen työsuhteen päätyttyä suurin osa näistä kontakteista katoaa jonnekin taivaanrannan taakse. Kännykän pirinä ei enää juurikaan häiritse aamiaispöydässä, sähköpostitulva on murto-osassa siitä mitä se oli. Olen itse kokenut tämän tilanteen jo kahdesti ja kummallakin kertaa se tilanne tuntui yhtä tyhjältä.

Mutta kysymys ei tietenkään ollut ystävyydestä, vaan työn tai ammatin kautta syntyneistä tuttavuuksista. Kun nämä luonnolliset työhön liittyvät yhteydet jäävät pois, joutuu itse kukin aina kysymään itseltään, miksi soittaisin tai ottaisin yhteyttä. ”Eihän minulla oikeastaan ole mitään kummallista asiaa." "En oikein tohtisi häiritä, mutta olisi kiva jutella.” Tällaiset ajatukset kumpuilevat mieleen.

Tuntuu siltä, että näin vanhempana näitä oikeita ystävyyssuhteita on entistä vähemmän. Monet nuoruuden ystävyyssuhteet ovat kadonneet ja uusien ystävien saaminen on entistäkin vaikeampaa. Kuitenkin ystävyys ja oma tukiverkosto on vanhemmiten hyvin tärkeää. Ystävistä saa usein sellaista käyttövoimaa ja rohkeutta elämiseen, mikä ehkä muuten saataisi jäädä kokonaan kokematta.

Ystävyyttä on hoidettava niin kuin muitakin suhteita. Ystävyyssuhteetkaan eivät tahdo kestää, jos niistä ei huolehdi. Eikä ystävyyskään ole koskaan ”ruusuilla tanssimista” tai oikeastaan on juuri sitä. Välillä se voi nimittäin olla aika piikistäkin. Mutta todellinen ystävyys toipuu. Hyväksyttävä on sekin, että joskus ystävyys vain loppuu. Ei löydy enää yhteistä keskustelupohjaa ja alustaa yhteiselle tekemiselle ja puhumiselle.

On myös hauskaa havaita, että jotkut vanhat ystävyyssuhteet saattavat virkistyä uudelleen vuosien hiljaiselon jälkeen. Ystävyys on jatkunut, vaikka sen aktiivivaihe on ollut vuosia hiljaiselossa.

Joskus voisi olla viisasta kysyä, jaksatko vielä olla ystäväni.