On taas aika vaihtaa maisemaa

 

Ulkona riehuu syksy oikein kunnolla. Lämpötila on noin 9 asteessa, tulee 10m/s ja puuskissa jopa 20 m/s ja sataa runsaasti, vettä odotetaan tulevan jo lähes 30 mm päivän aikana. Tuntuu siltä, että juuri nyt on oikea aika lähteä viettämään aikaa hieman mukavampiin olosuhteisiin.

Parin päivän päästä lähdemme taas Portugaliin, Algarven rannikolle Olhaõn kaupunkiin. Olimme ensimmäisen kerran tässä valtavan viehättävässä ja samalla aika rosoisessa kalastajakylässä jo kahdeksan vuotta sitten. Kaupunki on meille mukavan kokoinen eli noin Järvenpään kokoinen eikä lainkaan turistien täyttämä. Olhaõ on edelleen Algarven alueen vilkkain kalasatama, mikä tietenkin merkitsee, että tuoretta kalaa ja muita meren eläimiä saa kaupasta ja ravintoloista päivittäin. Ei tarvitse miettiä viimeistä käyttöpäivää.

Sää on etelä-Portugalissa tähän aikaan vielä varsin kesäinen. Joka vuosi olemme nauttineet reilusti yli kahdenkymmenen asteen lämmöstä ja päivisin paahtavasta auringosta. Mutta sateita ja tuuliakin on odotettavissa, niitä olemme saaneet, joka syksy.

Nyt juuri Atlantilta näyttää kiertyvän matalapaineita yksi toisen perään, joista nyt juuri täällä mekin saamme kärsiä. Samat matalapaineet kulkevat eteläisen Iberian niemimaan päältä ja meilläkin on odotettavissa sadetta ja tuulta tulevana lauantai-iltana saapuessamme Faron kentälle. Onneksi kuitenkin lämpöä on luvassa reilusti enemmän. Tuleva viikko näyttää myös aika mukavalta. Uskon, että meille tulee hieno loma.

Matkan aikana kirjoittelen taas kuulumisia, joita voi käydä lukemassa https://portugalinsyksy24.blogspot.com

KOIRAPUISTOKO LAHELANRINTEESEEN?

Asia oli esillä jo kuukausi sitten Facebookin Lahela-ryhmän keskustelussa ja silloin asiasta käytiin sekä puolesta että vastaan kommentointia. Suhtaudun asiaan varsin kriittisesti ja keskustelin muutaman naapurinkin kanssa jo silloin tästä asiasta. Luulimme, että keskustelu jäisi facebookin tasolle, mutta eipä niin käynytkään. FB keskustelun käynnistäjä, joka on myös kunnanvaltuutettu otti asian esille 15.4. pidetyssä valtuuston kokouksessa asialistan ylimääräisenä kohtana.

Luin valtuuston kokouksen 15.4.2024 pöytäkirjaa, ja löysin ko. asiakohdan TUUDno-2024-847.  Se sisältää ehdotuksen Koirapuiston perustamiseksi Lahelanrinteeseen, Saniaisentien päähän sijoittuvalle urheilukentälle. Ehdotus menee nyt kunnanhallituksen käsittelyyn.

Päätin lähettää pormestari Ikkelälle ja kunnanhallituksen muille jäsenille lisätietoa pohdinnan tueksi.

Tässä kirjeeni sisältö:

Koskien esitystä Koirapuiston perustamisesta Lahelanrinteeseen, haluan tuoda kunnanhallituksen tietoon seuraavia asiaan liittyviä seikkoja:

1 HIEKKAKENTTÄ

·       Ehdotuksessa mainittu alue on hiekkakenttä, joka aikaisemmin on toiminut alueen lasten urheilukenttänä ja viime vuosina alueella sijaitsevien koulujen ja päiväkotien käytössä.

·       Kenttä saneerattiin hienosti kesällä 2023, jotta huonoksi mennyt kenttä voidaan ottaa uudelleen alueella asuvien lasten sekä päiväkotilasten urheilukäyttöön, mikä on tapahtunutkin.

·       Ehdotuksessa on sanottu virheellisesti, että alue olisi valaistu. Se ei pidä paikkaansa, alueella on yksi valaisinpylväs

·       Kenttä ei ole niin iso, että se ”sopivasti jaoteltuna” sopisi useille käyttäjäryhmille: lapsille, ulkoilijoille, urheilijoille ja koiranomistajille sekä autojen parkkipaikaksi.

2 LIIKENTEELLINEN ONGELMA

·       Lahelanrinne on alueena rakennettu 1970, kadut ovat hyvin kapeat eikä katujen varsilla ole jalkakäytäviä

·       Lahelanrinteessä ja alueen läpi kulkee paljon koululaisia mm. Vaunukankaan koulusta kävellen ja pyörillä. Kadut ovat jo nyt pienille lapsille vaaralliset, saatikka sitten kun väki tuo autoillaan koiria puistoon

·       On oletettavaa, että useat koiranomistajat tuovat koiransa puistoon autolla. Saniaisentie on niin kapea, että autojen pysäköinti tien varteen tukkii alueen liikenteen. Parkkipaikka olisi rakennettava hiekkakentälle, mikä taas vaatisi oman perustyön ja pienentäisi ajateltua tilaa.

·       Lahelanrinne on rauhallinen asuinalue, jonne liikenteen aiheuttavaa häiriötä ei haluta enempää

3 ASUKKAIDEN MIELIPIDE

·       Ehdotuksessa mainitaan, että ”asiakkaiden kanssa on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa (Facebook), jossa idea sai pääosin positiivisen vastaanoton.”

·       Facebookin Lahela ryhmä ei valitettavasti anna kovin kattavaa tietoa Lahelanrinteen asukkaiden mielipiteistä. Kommentteja annettiin mielestäni sekä puolesta että vastaan eikä kommenttien perusteella voi tietää, mitkä kommentit olivat Lahelanrinteen asukkaiden kommentteja.

·       Tähänastisissa keskusteluissa on tullut esille jo useita vaihtoehtoisia koirapuistopaikkoja, jotka soveltuvat paljon paremmin kuin esityksessä mainittu alue

·       Lähimmät talot ovat noin 20 metrin päässä kentästä ja noin 100 metrin säteellä asuu paljon asukkaita Saniaisentiellä, Valkovuokontiellä, Sinivuokontiellä, Kissankellontiellä, Esikontiellä ja Lehdokintiellä

·       Asukkaiden mielipidettä on kattavasti kuunneltava, eikä päätöksiä tule tehdä ilman asukkaiden hyväksyntää.

Ystävällisin terveisin

As. Oy Tuusulan Huopatossun asukkaat Kari Koskinen Valkovuokontie 16, 04300 Tuusula email: kari.koskinen@ymail.com tel. +358 50 50047110

As. Oy Lahelan Rivitalot asukkaat Anu Rääsiö Valkovuokontie 9, 04300 Tuusula email: anu.raasio@gmail.com puh: +358 50 0439314

Lähetin kirjeen ma 22.4.2024 pormestari Ikkelälle sekä myös muille kunnanhallituksen jäsenille. Jään odottamaan palautetta - jos sitä nyt ikinä tulee.

Digitalisaatio terveydenhoidossa on menossa kovaa vauhtia päin seiniä

 

Vuosi sitten käynnistetty soteuudistus on jo ensimmäisen vuoden jälkeen kriisissä. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ole riittävästi ja jonot vastaanotoille kasvavat. Erikoislääkäriin pääseminen alkaa tuntua jo lottovoitolta. HUS kardiologiassa jono on kasvanut jo reilun puolentoista vuoden mittaiseksi. Kun hoitosuositus on määritelty esimerkiksi kontrollien osalta vuosittain tehtäväksi, niin todellisuudessa kontrolliin pääsee noin 2,5 vuoden välein.

Nyt pelastajaksi on löydetty etävastaanotot ja digitaalinen yhteydenpito. Täällä Keusoten alueella digitaalinen yhteydenpito ei toimi ollenkaan. Omiin viesteihini ei ole vastattu sitten 13.12.2023 eli kohta kolmeen kuukauteen, eli suurin piirtein siitä lähtien kun oma hoitajani on lähtenyt pois Keusoten palveluksesta. Keusote mainosti tätä toimintaa vahvasti mm. facebookissa ja itsekin kommentoin mainontaa kritisoimalla sen toimintaa. Sain vastaukseksi, että toimintaa kehitetään ja tällä hetkellä paras tapa ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan on tehdä se puhelimitse. Eli se sähköisestä toiminnasta! Keusote on sen jälkeen lopettanut toiminnan mainostamisen.

Keski-Uudenmaan alueella YLE:ssä (27.2.24) julkaistujen tietojen mukaan lääkärien vastaanotoista hoidetaan etänä 22 % ja hoitajien vastaanotoista 32 %. Tavoitteena on kuulemma    50 %. Yksinkertaisten vaivojen ratkaisu ja tutkimustulosten selvittäminen käy hyvin etänä. Mutta esimerkiksi tutkimustuloksia ei enää kerrota, vaan saat itse tarkistaa tiedot Oma Kannasta. Vain jos tulokset merkittävästi poikkeavat normaali arvoista, saattaa lääkäri tai hoitaja ottaa yhteyttä. Kuitenkin mm, laboratoriotutkimusten tulkitseminen ei ole jokaiselle ihan yksinkertaista. Jokainen meistä ei välttämättä tiedä, mitä esimerkiksi PT-GFReEPI tai E-MCHC merkitsevät ja mikä vaikutus näillä on omaan terveyteen. Sitä paitsi harvoin lääkärillä tai hoitajalla on tietoa aikaisemmista tuloksista, jolloin tulosten merkitys saattaa jäädä vajavaiseksi.

Toinen merkittävä ongelma on nykyinen tapa kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa. Kun kerrot hoitajalle ongelmastasi, niin hoitaja kertoo asiasta lääkärin kanssa niin kuin hän on asian ymmärtänyt. Saattaa hyvin olla, että oma kertomus on puutteellinen tai osin epäselvä, jolloin hoitaja tulkitsee sanomaasi omalla tavallaan. Lääkäri tekee päätöksiä hoitajan kertomuksen kautta, mikä välttämättä ei ole aivan tarkka. Mikäli ollaan vastaanottotilanteessa, niin lääkäri kuulee kuvauksen suoraan ja voi tehdä tarvittavia lisäkysymyksiä. Lisäksi keskustelussa saattaakin käydä ilmi, että kysymys onkin loppujen lopuksi aivan toisesta asiasta, kun mistä alun perin puhuttiin. Läsnä ollessa lääkäri voi saman tien tehdä perustarkistuksia, jolloin asian etenee hallitusti. Nyt vaarana on, että aletaan hoitaa jotain sivuoiretta ja varsinainen taudin aiheuttaja jää piiloon ja hoitamatta.

Etävastaanotto on aika uusi asia. Olen aika varma, että nykyisin virassa olevat lääkärit ja hoitajat eivät ole saaneet kunnollista koulutusta tähän toimintaan. Menee vuosia ennen kuin tämä on aisanmukaisella tasolla.

Korona on täällä taas

Aika täsmälleen vuosi sitten saimme edellisen koronarokotteen. Viime keväänä alkoi tuntua siltä, että nyt korona on vihdoin selätetty ja voidaan taas jatkaa elämää normaaliin tahtiin. Ja tällaisen kuvan saimme myös viranomaisten puheista. THL etunenänässä julisti, että koronapandemia on ohi ja tästä lähtien sitä käsitellään kuten mitä tahansa hengitystieflunssana.

 Kevät, kesä ja alkusyksy mentiin tässä ajatuksessa. Testit ja kasvosuojukset olivat menneen talven juttuja. Mutta kuinkas kävikään? Lokakuussa alettiin taas puhua koronasta ja siihen sairastuneista, jotka alkoivat täyttää sairaaloiden teho-osastojen vuodepaikkoja. Ja mitä pitemmälle syksy on ehtinyt, sitä enemmän tapauksia on tullut esiin. Lokakuun puolivälistä laskien tartuntatapausten määrä on kaksinkertaistunut. Ja kuten aikaisemminkin, reilu neljäsosa tapauksista on taas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Omasta tuttavapiiristä useat ovat jo sairastuneet koronaan, onneksi useimmat hyvin lievänä.

Lähde: THL

 

Asuimme Portugalissa lokakuun ja alun marraskuuta eikä siellä näkynyt mitään merkkejä koronasta tai siihen liittyvistä rajoituksista, vaikka Portugali oli yksi niistä maista, joissa ihmisten liikkuvuutta rajoitettiin pandemian aikana voimakkaasti.

Koronarokotukset käynnistyivät vasta nyt marraskuussa ja jopa THL:n mukaan liian myöhään, koska sairastavuus on jo niin korkealla. Miksiköhän näin taas kävi? Rokotteita on kuitenkin ollut maassa jo pidempään, ja rokotukset olisivat voineet alkaa jo viikkoja aikaisemmin. Mutta nyt haluttiin antaa samalla rokote influenssaa ja koronaa vastaan. Resurssit eivät kuulemma riittäisi molempiin erillisrokotuksiin. Miksi yksityistä sektoria ja työterveyttä ei ole tälläkään kertaa ole otettu mukaan rokottamaan? THL:n mukaan työterveyshoito suuntautuu henkilöihin, jotka eivät rokotusta tarvitse, sillä nyt rokotuksen saavat vain yli 65- vuotiaat ja riskiryhmäläiset. No niinpä, mutta olisihan sieltä voinut saada käyttöön resursseja. Ai niin, mutta sehän maksaa, eikä valtio tai hyvinvointialueet voi näin rahoittaa yksityistä sektoria. Tässä hyvinvointialueiden taloudellisessa ahdingossa sillä ei juurikaan olisi ollut merkitystä. Mutta sillä olisi merkitystä, että saataisiin turvattua väestön ja erityisesti vanhemman väestön terveys. Se säästäisi paljon enemmän kuin miljoona rokotusta.

Kuvakaapaus IS:n sivuilta

Me saimme koronarokotuksen tänään Hyrylän Terveysasemalla jonottamatta, sillä varasimme ajan pari viikkoa sitten vielä Portugalissa ollessamme. Pääsimme hyvin ja nopeasti. Helsingissä rokotuspaikoissa on kaaos, jota en oikein ymmärrä. Eivätkä he osaa organisoida tällaista? Luulisi, että parin vuoden takainen rokotusrumba olisi jotain opettanut. Influenssarokotteen saimme yksityisesti jo lokakuun alussa.

Eläkeläinenkin on lomansa ansainnut

Varsinkin viime vuosina sosiaaliset kontaktit ovat harventuneet. Aivan alkuun eläkkeelle siirryttyä, hyvin suuri osa työhön liittyvistä tapaamisista ja kontakteista jäi suurelta osin pois. Ja mitä pidempi aika eläkkeelle jäämisestä on, sitä harvemmaksi perheen ulkopuoliset yhteydet ovat jääneet. 

Kolme vuotta sitten alkanut pandemia sulki meidät ikäihmiset aluksi kokonaan neljän seinän sisään eikä perheen ulkopuolisia tapaamisia suositeltu pitkään aikaan. Uskon, että ei pelkästään minulle, vaan monelle muullekin siitä ajasta on jäänyt päälle eräänlainen eristäytymisen moodi ja kynnys kutsua vieraita on noussut aikaisempaa korkeammalle. 

Samoin on käynyt matkustamisen suhteen. Pandemian aikaan matkustus jäi kokonaan pois ja vasta tänä vuonna matkustusinnostus on noussut lähelle pandemian edeltävää tasoa. Mutta me olemme matkustaneet aina paljon ja usein. Pandemian vuoksi meiltä jäi yksi vuosi väliin, tosin silloinkin ajelimme pitkin Lappia asuntoautolla. 

Ylläsjärvi

Noin vajaa neljäsosa kaikista maailman maista on tullut tutuksia ja erityisesti Etelä-Euroopasta on tullut meille miltei "toinen koti".  Viimeisten 7 vuoden ajan olemme olleet syksyisin muutaman viikon ajan Etelä-Portugalissa, Algarvessa. Löysimme meille sopivan kaupungin, Olhãon läheltä Faron lentokenttää jo heti ensimmäisellä Algarven lomalla ja siitä lähtien olemme viettäneet siellä joka syksy vieläpä samalla asuinkompleksissakin.

Olhao 30.10.2022

Algarven sää on meille oikein sopiva, lämpötila päiväsaikaan pysyttelee yleensä 20 ja 25 asteen välillä ja öisinkin lämpötila ei laske juurikaan alle 17 asteen. Oikein sopiva sää kulkemiseen ja kävelemiseen, mikä on valitettavasti taas jäänyt hiukan vähemmälle.

Kaupunki ja alue on meille tuttu, tiedämme kaupat, ravintolat ja liikenteen sujuvuuden. Olhãon alue on myös osa rannikon luonnonsuojelualuetta, Ria Formosaa. Se merkitsee, että tällä rannikkoalueella ei ole suuria turistihotelleja eikä myöskään uimarantoja. Uimarannat sijaitsevat rannikon edustan saarilla, jonne kulkee säännöllinen laivamatka. Alueella toki on paljon turisteja, varsinkin ranskalaisia ja jonkin verran brittejä, mutta myös paljon muualta Portugalista. Mutta suuret massaturismin hotellit puuttuvat, ne sijaitsevat kaikki Faron länsipuoleisella rannikolla.

Sinne siis ylihuomenna. Jos haluat seurata lomamme kulkua, pääset lukemaan matkapäiväkirjaa tästä.

Keusoten ja varsinkin Tuusulan perusterveydenhoito kriisissä

Perusterveydenhoidossa on tapahtunut jotain aivan kummallista. Vielä reilu 5 vuotta sitten sain oman hoitajan kiinni puhelimitse useimmiten saman tien, kunhan vain soitin soittoaikana. Lääkärin vastaanotto järjestyi yleensä suhteellisen nopeasti muutamien päivien sisällä. Vuosittaiset terveystarkastukset laboratoriotutkimuksineen hoidettiin vuosittain ja lääkäri suoritti tarvittavan tarkastuksen. Nyt en ole tavannut lääkäriä useampaan vuoteen, mutta hoitovastaavan kansa olen keskustellut vuosittain. Erikoislääkärin kontrolliin olen odotellut 2,5 vuotta. Lääkärin tapaamien on kuitenkin hyvin tärkeää. Tapaamisen yhteydessä käydään läpi monia sellaisia seikkoja, joita laboratoritutkimukset eivät kerro.

Keski-Uudenmaan alueella tehtiin vuonna 2017 suuri hallinnon uudistus, jolloin perustettiin Keusote eli Keski-Uudenmaan sote-yhtymä, jonne siirrettiin Keski-Uudenmaan kuuden kunnan terveydenhoito. Muutoksen ei pitänyt näkyä kuntalaisten kannalta, mutta ilmeisesti se vaikutti kovastikin alalla toimivien työntekijöiden päivittäiseen elämään. Valitettavasti se näkyi kuitenkin myös terveysasemilla asioiviin pitkittyneinä lääkäreiden vastaanottoaikoina ja yhteydenottojen vaikeutumisena.

Vuoden 2023 alusta tullut suuri soteuudistus on entisestään vaikeuttanut tilanteen. Uuteen tilanteeseen on valmistauduttu useita vuosia, mutta ilmeisesti kovin vääntö alkoi hyvinvointialueiden aluevaalien jälkeen keväällä 2022, koska sen jälkeen perusterveydenhoidon palvelut ovat heikentyneet dramaattisesti.

Keusoten tilastoista nähdään, että Keski-Uudenmaan alueella

-        välittömän yhteydensaannin toteutuminen toteutui vain 54 %.

-        puolella yhteydenottajista yhteyden saaminen kesti yli 25,9 tuntia, maksimissaan 670 tuntia ja keskiarvona 51,8 tuntia, mikä tarkoittaa 6,5 työpäivää

Kuviosta nähdään, että tilanne on alkanut heikentyä toukokuussa 2022 ja kääntynyt katastrofaalisen huonoksi syksyllä 2022.

Kun tilanteen kehitystä tarkastellaan eri kuntien ja terveysasemien osalta, niin Tuusulan Hyrylän terveyskeskus pärjää kaikkein huonoiten, kuten seuraavat avainluvut kertovat:

-        takaisinsoiton vasteaika Hyrylässä keskiarvo 53 tuntia, joulukuussa 122 tuntia

-        vertailun vuoksi Klaukkalassa 21 tuntia, joulukuussa 52 tuntia

-        välitön yhteydensaanti Hyrylässä keskiarvo 44 %, joulukuussa 14 %

-        vertailun vuoksi Klaukkalassa 57 %, joulukuussa 27 %

Alla oleva taulukko näyttää tarkemmin kunta-/terveysasemakohtaisen ja kuukausittain muuttuvan tilanteen:

 

 

 

Tilanne on huonontunut dramaattisesti koko Keusoten alueella viime vuoden toukokuussa ja paheni entisestään syksyllä. Tuusulassa dramaattinen käänne tapahtui toukokuussa, jolloin välittömän yhteydensaannin toteutuminen putosi merkittävästi ja syksyllä vain noin joka 10. sai yhteyden samana päivänä ja puolella soittajista takaisinsoitto kesti marraskuussa 268 tuntia, joka on noin 33,5 työpäivää.

Tilanne tammikuussa 2023 on entisestään huonontunut. Tuusulassa lääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin 34 vrk:ssa, hoitajan puhelle Hyrylässä jo 7-34 vrk:ssa, riippuen terveysasemasta. Vertailun vuoksi Nurmijärvellä lääkärin vastaanotolle pääsi 2 – 5 vrk:ssa ja hoitajan luo 3-5 vrk:ssa.

Usein syyksi on mainittu hoitajapulaa, mikä varmaan pitääkin paikkaansa. Mutta omien laskemieni ja tilastojen mukaan Tuusulassa ja Nurmijärvellä on yhteensä suurin piirtein sama määrä hoitovastaavia/asukas.

Yleisellä tasolla on puhuttu paljon ja usein hoitajapulasta. Sairaanhoitajan työssä olevien määrä ei kuitenkaan vuosien 2013 – 2019 ole vähentynyt, päinvastoin lisääntynyt, kuten kuvio osittaa. Lähteenä Sairaaanhoitaja -liiton tilastot.

Faktat eivät ei selitä eroja eri kuntien ja terveysasemien välillä. Onko eroja työn johtamisessa, työolosuhteissa, työilmapiirissä vai missä? Mutta jossain vika piilee, asiakkaana olisi hyvä tietää missä ja miten se korjataan.

Vai olisiko kyseessä poliittisten voimasuhteiden epätasapaino, sillä Keusoten hallintohan, viranhaltijoita lukuun ottamatta, on poliittisesti valittu. Ilmeisesti eri kunnilla on painoarvoltaan erilaiset kokoonpanot, mikä on saattanut aiheuttaa kuntien eriarvoisen kohtelun.

Kuntayhtymän hallituksessa on 17 jäsentä. Tuusulan edustajina ovat Arto Lindberg ja Jussi Salonen.

Aluevaltuustossa 69 henkilöä, joista Tuusulaa edustamassa Kalle Ikkelä, Tuija Reinikainen, Ulla-Mari Karhu, Pihla Keto-Huovinen, Annika Kokko, Marja-Leena Laine, Mila Lehtonen, Annina Nuutinen, Jussi Salonen, Margita Winqvist.

Keusoten hallinnossa olevilta Tuusulan edustajilta olisi hyvä kuulla, mikä heidän mielestään vaivaa Hyrylän terveysaseman toimintaa ja miksi se on lähes kaikkien mittareiden mukaan Keusoten heikoiten pärjäävä terveysasema. Se on huomattavasti heikommin toimiva kuin mikään muu terveysasema koko Keusoten alueella.

On selvää, että ihmisten perusterveyden hoito on jo lain mukaan hoidettava asianmukaisesti. Olen usein pohtinut sitä, että miksi Keusoten aluella ei siirryttäisi yhtenäistoimintaan varsinkin akuuttitoiminnan osalta. Ajanvarauksessa olisi yksi keskitetty puhelinumero tai nettivaraus, niin kuin on periaatteessa nytkin. Varauksen ottaisi vastaan se terveysasema, jossa on parhaiten aikoja tarjolla. Tässä järjestelmässä ei tietenkään pääse ”omalle hoitajalle”, mutta eipä se onnistu nykymeiningilläkään.

 

 

10 vuotta Lahelanrinteessä

Muutimme aika tasan 10 vuotta sitten Tuusulaan, Lahelanrinteeseen Helsingin Viikistä. Hyppäys oli aika iso, sillä olimme koko yhteisen elämämme ajan asuneet Helsingissä, paria noin 2 -3 vuoden poikkeusta lukuun ottamatta, jolloin asuimme Saksassa Frankfurtissa ja Jyväskylässä. Helsingissä olimme asuneet lähes aina esikaupunkialueella, Laajasalossa, Niemenmäessä, Veräjämäessä, Oulunkylässä ja viimeksi Viikissä. Mutta aina kuitenkin Kehä I sisäpuolella. Nyt muutimme reilun 30 kilometrin päähän Tuusulaan.

 

Vastasiko muutos tavoitteitamme?

Kun me molemmat jäimme eläkkeelle eikä meillä ollut mitään kesänviettopaikkaa, niin asuminen omakotitalossa houkutteli. Olimme Viikissä jo aloitelleet pientä viherpalstan pitämistä ja samanlainen pienen ryytimaan pitäminen omalla tontilla viehätti myös. Emme kuitenkaan halunneet liian kauaksi Helsingistä, joten siinäkin mielessä Tuusula sopi hyvin, sillä Lahelanrinne on vain noin 20 minuutin automatkan päässä Käpylästä.

Ostamamme talo oli rakennettu jo 50 vuotta sitten, mutta se oli lähes täydellisesti saneerattu vuosituhannen vaihteessa. Mutta omakotitalo on aina omakotitalo ja perustukset oli rakennettu jo 1970, joten aina löytyy ehostamisen ja korjaamisen paikkoja. Omakotitalossa saa tottua vasaran, ruuvarin, sahan ja lapion käyttöön, ja valitettavasti tällaiseen emme olleet tottuneet. Monet asiat kuitenkin oppii, jos ei kerralla niin useamman kerran jälkeen, ja onneksi on olemassa kotitalousvähennys, jolloin monista kotiin ostetuista palveluista saa veroetua.

Lahelanrinne oli Asuntomessujen ensimmäinen messukohde. Lehdistö kirjoitti asiasta mm. näin:

”Ensimmäiset messut järjestettiin Tuusulassa, lähellä Helsinkiä, koska asunnoille oli pääkaupunkiseudulla kysyntää ja messuille löytyi myös rahaa, rakentajia ja yleisöä.

Paikallislehti Keski-Uusimaa uutisoi Tuusulan Lahelanrinteen messuista 7.3.1970 seuraavasti: ”Asuntonäyttely on olosuhteissamme uudentyyppinen pientalojen ja asuntojen näyttely Tuusulan kunnan Hyrylän kylässä, joka ennakkotietojen mukaan on hyvää vauhtia rakentumassa kaupungiksi.”

Tasakatot ja kattoikkunat tulivat

 Ajan henki oli 1970-luvulla se, että rakennettiin tavallisille perheille kohtuuhintaisia asuntoja. Sen kokoisia unelmia, että ne on mahdollista saavuttaa.

Messualueelle rakennettiin tuolloin puusta ja tiilestä omakoti- ja rivitaloja, joissa oli asuinneliöitä keskimäärin sata. Kuuden hehtaarin alueelle nousi 66 asuntoa, joista näyttelykohteita oli 39.”

 

 

Talot olivat pääasiassa yksikerroksisia. Uusinta uutta olivat tasakatot ja kattoikkunat. ”Tasakatolta ei tarvitse pelätä lumen tippuvan niskaan”, mainostettiin lehdissä.

Arkkitehdit olivat piirtäneet taloihin tyylikkäitä ja valoa sisään tuovia ­kattoikkunoita, mutta messuilla kävijät pähkäilivät, miten ne pestään. Tasakattojen kanssa tuli sittemmin tenkkapoo lumikuorman kanssa.

Tontit olivat totuttua pienempiä. Tuhannen neliön sijaan messualueen tontit olivat 700-neliöisiä.

Myös sisustusmateriaaleissa jatkui tavallisten kansalaisten lompakolle sopiva linja. Oli lastulevyä, muovi- ja kokolattiamattoja sekä pesutiloissa solumuovitapetteja.

Suurin osa taloista oli paikalla rakennettuja, mutta Tuusulassa esittäytyivät myös teollisen rakentamisen airuet, elementtitalot. Niiden moderneinta ja näyttävintä linjaa edustivat arkkitehtien suunnittelemat talotyypit nimiltään Bungalow ja Domino. Monet maaseudulta tulleet messuvieraat näkivät ensi kertaa elämässään pilarien päällä seisovia, puurakenteisia bungaloweja, eikä niitä taajamissakaan vielä ollut. 

Todellista unelmaa monille edusti varmasti se, että messualueelle rakennettiin paitsi talot myös kadut, viemärit, valaistus ja puistot valmiiksi.

Helikopteri lennätti messuvieraita maksua vastaan,  Niilo Tarvajärvi juonsi  Laatikkoleikkejä  messulavalla. Ehkäpä paras pr-valtti messuille oli presidentti Urho Kekkosen vierailu. Kekkonen istutti puun ja hauskuutti yleisöä esittelemällä erilaisia lapioon nojaamisen tapoja ja tyylejä.

 

 

 

 

 

 

Lahelanrinne on käynyt läpi ison muodonmuutoksen viidessäkymmenessä vuodessa

Tasakattoiset talot ovat jo varsin harvinaisia, vain alle 5 kpl on alkuperäisessä kuosissa. Taloja on nyt enemmän kuin alueelle silloin rakennettiin ja lähes kaikkia taloja on korjattu. Vaikka tontit ovat pääosin aika pieniä, niin siitäkään huolimatta täällä ei ole ahtautta. Alueen asemakaava on suorakaiteen omainen, mikä nykyajattelun mukaan saattaa olla hiukan tylsä, mutta tuo kuitenkin alueelle selkeää järjestystä.

Saniaisentie

Todellista unelmaa edustavat puistot ovat jääneet rakentamatta tai hylätty käytöstä. Lahelanrinteen ainoa puisto ja lasten leikkipuisto on hylätty noin 6-7 vuotta sitten ja leikkipuiston paikalla kasvaa varpua ja koiranputkea. Puisto, jossa aikoinaan pelattiin jalkapalloa ja jossa järjestettiin yhteisiä kesäjuhlia, on pelkkää soraa.

Katujen reunaa koristavat sadevesiojat, jotka ovat enemmän ja vähemmän hyvässä kunnossa. Sadevesiviemäreitä ei ole kuin alueen sisääntulokadulla, Lähteentiellä. Kadut ovat aika huonossa hapessa eikä jalkakäytäviä tietenkään ole.

Valkovuokontie

Hiukan on sellainen olo, että Lahelanrinne on jäänyt muiden kehitysalueiden kuten Rykmentinpuiston jalkoihin.

Tuusula on pikkukunta hyvine ja huonoine puolineen

Tuusulassa on 40.000 asukasta ja kunta leviää laajalle alueelle. Kunnassa on kolme merkittävää keskusta: Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. Hyrylässä ja sitä läheisesti ympäröivillä asuinalueilla asuu valtaosa koko Tuusulan asukkaista. Tuusula on ehdottomasti maaseutuvaltainen, täällä on laajoja pelto- ja metsäalueita. 

Luonto on lähellä lähes joka kolkassa. Luontopolkuja löytyy mm. Sarvikallion ja Seittelin alueilta, Ruotsinkylän tutkimusmetsässä on useita mielenkiintoisia luontopolkuja. Tuusulanjärvi Etelä-Tuusulasta Järvenpäähän avaa kauniita maisemia ja kiinnostavia näköaloja. Valitettavasti vain Tuusulan puolella lähes kaikki rannat ovat yksityisessä omistuksessa eikä järveä pääse ihailemaan kuin matkan päästä. Yleistä puistoaluetta ei Tuusulan päässä ole lainkaan, kun taas Järvenpäässä rantapuisto on hieno keidas kaupungin keskustassa. Tuusula käy läpi kummallista identiteettikriisiä. Toisaalta ihannoidaan maalaismaisuutta, mutta toisaalta taas monet haluavat ”enemmän kaupunkia”. Hyrylän keskusta uusine taloineen edustaa tätä sekasotkua. Jossain vaiheessa kannattaisi tehdä selkeä päätös, kumpaa linjaa jatketaan ja toimia johdonmukaisesti valitun linjan mukaan.

 

Kuva Lahelanniitystä vuonna 2016

Pienen kunnan ongelmana on usein, eikä pelkästään Tuusulassa, että poliittinen valta on pienen eliitin hyppysissä. Ja tähän eliittiin täällä kuuluvat muutamat isot maanomistajat, jotka määrittävät alueen kaavapolitiikkaa ja näin hallitsevat kunnan kehitystä. Oman soppansa on kehittänyt uusi Keski-Uudenmaan hyvinvointialuepolitiikka, jossa valtaa tuntuu pitävän Hyvinkään lisäksi Järvenpää ja Nurmijärvi.

Johanna Iivaanaisen konsertti Onnelan Impivaarassa, heinäk 2021

Tuusulaa kehutaan usein kulttuuriansioistaan. Onhan täällä tietenkin Halosenniemi, Aleksis Kiven kuolinmökki ja Erkkola, mutta entä muuta. Ainola, Ahola ja Suviranta ovat jo Järvenpään puolella ja aikoinaan hieno ”Tuusulan taiteiden yö” on vaihtunut ”Meidän festivaaliksi”, joka pääosin pidetään Järvenpäässä. Järvenpää on selkeästi ottanut kulttuurikaupungin roolin itselleen, ja Tuusulalle on jäänyt vain maine.

Talomme kuvattuna 26.6.2022

Loppukommenttina voisin todeta, että Tuusulan maine on huomattavasti parempi kuin todellisuus. Mutta ei se todellisuuskaan aivan toivoton ole, olemmehan asuneet täällä jo 10 vuotta. Ajatusleikki - jos olisimme tietäneet kaiken tämän, olisimmeko tulleet tänne? Tuskin.