tiistai 27. helmikuuta 2024

Digitalisaatio terveydenhoidossa on menossa kovaa vauhtia päin seiniä

 

Vuosi sitten käynnistetty soteuudistus on jo ensimmäisen vuoden jälkeen kriisissä. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ole riittävästi ja jonot vastaanotoille kasvavat. Erikoislääkäriin pääseminen alkaa tuntua jo lottovoitolta. HUS kardiologiassa jono on kasvanut jo reilun puolentoista vuoden mittaiseksi. Kun hoitosuositus on määritelty esimerkiksi kontrollien osalta vuosittain tehtäväksi, niin todellisuudessa kontrolliin pääsee noin 2,5 vuoden välein.

Nyt pelastajaksi on löydetty etävastaanotot ja digitaalinen yhteydenpito. Täällä Keusoten alueella digitaalinen yhteydenpito ei toimi ollenkaan. Omiin viesteihini ei ole vastattu sitten 13.12.2023 eli kohta kolmeen kuukauteen, eli suurin piirtein siitä lähtien kun oma hoitajani on lähtenyt pois Keusoten palveluksesta. Keusote mainosti tätä toimintaa vahvasti mm. facebookissa ja itsekin kommentoin mainontaa kritisoimalla sen toimintaa. Sain vastaukseksi, että toimintaa kehitetään ja tällä hetkellä paras tapa ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan on tehdä se puhelimitse. Eli se sähköisestä toiminnasta! Keusote on sen jälkeen lopettanut toiminnan mainostamisen.

Keski-Uudenmaan alueella YLE:ssä (27.2.24) julkaistujen tietojen mukaan lääkärien vastaanotoista hoidetaan etänä 22 % ja hoitajien vastaanotoista 32 %. Tavoitteena on kuulemma    50 %. Yksinkertaisten vaivojen ratkaisu ja tutkimustulosten selvittäminen käy hyvin etänä. Mutta esimerkiksi tutkimustuloksia ei enää kerrota, vaan saat itse tarkistaa tiedot Oma Kannasta. Vain jos tulokset merkittävästi poikkeavat normaali arvoista, saattaa lääkäri tai hoitaja ottaa yhteyttä. Kuitenkin mm, laboratoriotutkimusten tulkitseminen ei ole jokaiselle ihan yksinkertaista. Jokainen meistä ei välttämättä tiedä, mitä esimerkiksi PT-GFReEPI tai E-MCHC merkitsevät ja mikä vaikutus näillä on omaan terveyteen. Sitä paitsi harvoin lääkärillä tai hoitajalla on tietoa aikaisemmista tuloksista, jolloin tulosten merkitys saattaa jäädä vajavaiseksi.

Toinen merkittävä ongelma on nykyinen tapa kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa. Kun kerrot hoitajalle ongelmastasi, niin hoitaja kertoo asiasta lääkärin kanssa niin kuin hän on asian ymmärtänyt. Saattaa hyvin olla, että oma kertomus on puutteellinen tai osin epäselvä, jolloin hoitaja tulkitsee sanomaasi omalla tavallaan. Lääkäri tekee päätöksiä hoitajan kertomuksen kautta, mikä välttämättä ei ole aivan tarkka. Mikäli ollaan vastaanottotilanteessa, niin lääkäri kuulee kuvauksen suoraan ja voi tehdä tarvittavia lisäkysymyksiä. Lisäksi keskustelussa saattaakin käydä ilmi, että kysymys onkin loppujen lopuksi aivan toisesta asiasta, kun mistä alun perin puhuttiin. Läsnä ollessa lääkäri voi saman tien tehdä perustarkistuksia, jolloin asian etenee hallitusti. Nyt vaarana on, että aletaan hoitaa jotain sivuoiretta ja varsinainen taudin aiheuttaja jää piiloon ja hoitamatta.

Etävastaanotto on aika uusi asia. Olen aika varma, että nykyisin virassa olevat lääkärit ja hoitajat eivät ole saaneet kunnollista koulutusta tähän toimintaan. Menee vuosia ennen kuin tämä on aisanmukaisella tasolla.