Perusterveydenhoidossa on tapahtunut
jotain aivan kummallista. Vielä reilu 5 vuotta sitten sain oman hoitajan kiinni
puhelimitse useimmiten saman tien, kunhan vain soitin soittoaikana. Lääkärin
vastaanotto järjestyi yleensä suhteellisen nopeasti muutamien päivien sisällä.
Vuosittaiset terveystarkastukset laboratoriotutkimuksineen hoidettiin
vuosittain ja lääkäri suoritti tarvittavan tarkastuksen. Nyt en ole tavannut lääkäriä useampaan vuoteen, mutta hoitovastaavan kansa olen keskustellut vuosittain. Erikoislääkärin kontrolliin olen odotellut 2,5 vuotta. Lääkärin tapaamien on kuitenkin hyvin tärkeää. Tapaamisen yhteydessä käydään läpi monia sellaisia seikkoja, joita laboratoritutkimukset eivät kerro.
Keski-Uudenmaan alueella tehtiin vuonna 2017 suuri hallinnon uudistus, jolloin perustettiin Keusote eli Keski-Uudenmaan sote-yhtymä, jonne siirrettiin Keski-Uudenmaan kuuden kunnan terveydenhoito. Muutoksen ei pitänyt näkyä kuntalaisten kannalta, mutta ilmeisesti se vaikutti kovastikin alalla toimivien työntekijöiden päivittäiseen elämään. Valitettavasti se näkyi kuitenkin myös terveysasemilla asioiviin pitkittyneinä lääkäreiden vastaanottoaikoina ja yhteydenottojen vaikeutumisena.
Vuoden 2023 alusta tullut suuri soteuudistus on entisestään vaikeuttanut tilanteen. Uuteen tilanteeseen on valmistauduttu useita vuosia, mutta ilmeisesti kovin vääntö alkoi hyvinvointialueiden aluevaalien jälkeen keväällä 2022, koska sen jälkeen perusterveydenhoidon palvelut ovat heikentyneet dramaattisesti.
Keusoten tilastoista nähdään, että Keski-Uudenmaan alueella
- välittömän yhteydensaannin toteutuminen toteutui vain 54 %.
- puolella yhteydenottajista yhteyden saaminen kesti yli 25,9 tuntia, maksimissaan 670 tuntia ja keskiarvona 51,8 tuntia, mikä tarkoittaa 6,5 työpäivää
Kuviosta nähdään, että tilanne on alkanut heikentyä toukokuussa 2022 ja kääntynyt katastrofaalisen huonoksi syksyllä 2022.
Kun tilanteen kehitystä tarkastellaan eri kuntien ja terveysasemien osalta, niin Tuusulan Hyrylän terveyskeskus pärjää kaikkein huonoiten, kuten seuraavat avainluvut kertovat:
- takaisinsoiton vasteaika Hyrylässä keskiarvo 53 tuntia, joulukuussa 122 tuntia
- vertailun vuoksi Klaukkalassa 21 tuntia, joulukuussa 52 tuntia
- välitön yhteydensaanti Hyrylässä keskiarvo 44 %, joulukuussa 14 %
- vertailun vuoksi Klaukkalassa 57 %, joulukuussa 27 %
Alla oleva taulukko näyttää tarkemmin kunta-/terveysasemakohtaisen ja kuukausittain muuttuvan tilanteen:
Tilanne on huonontunut dramaattisesti koko Keusoten alueella viime vuoden toukokuussa ja paheni entisestään syksyllä. Tuusulassa dramaattinen käänne tapahtui toukokuussa, jolloin välittömän yhteydensaannin toteutuminen putosi merkittävästi ja syksyllä vain noin joka 10. sai yhteyden samana päivänä ja puolella soittajista takaisinsoitto kesti marraskuussa 268 tuntia, joka on noin 33,5 työpäivää.
Tilanne tammikuussa 2023 on entisestään huonontunut. Tuusulassa lääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin 34 vrk:ssa, hoitajan puhelle Hyrylässä jo 7-34 vrk:ssa, riippuen terveysasemasta. Vertailun vuoksi Nurmijärvellä lääkärin vastaanotolle pääsi 2 – 5 vrk:ssa ja hoitajan luo 3-5 vrk:ssa.
Usein syyksi on mainittu hoitajapulaa, mikä varmaan pitääkin paikkaansa. Mutta omien laskemieni ja tilastojen mukaan Tuusulassa ja Nurmijärvellä on yhteensä suurin piirtein sama määrä hoitovastaavia/asukas.
Yleisellä tasolla on puhuttu paljon ja usein hoitajapulasta. Sairaanhoitajan työssä olevien määrä ei kuitenkaan vuosien 2013 – 2019 ole vähentynyt, päinvastoin lisääntynyt, kuten kuvio osittaa. Lähteenä Sairaaanhoitaja -liiton tilastot.
Faktat eivät ei selitä eroja eri kuntien ja terveysasemien välillä. Onko eroja työn johtamisessa, työolosuhteissa, työilmapiirissä vai missä? Mutta jossain vika piilee, asiakkaana olisi hyvä tietää missä ja miten se korjataan.
Vai olisiko kyseessä poliittisten voimasuhteiden epätasapaino, sillä Keusoten hallintohan, viranhaltijoita lukuun ottamatta, on poliittisesti valittu. Ilmeisesti eri kunnilla on painoarvoltaan erilaiset kokoonpanot, mikä on saattanut aiheuttaa kuntien eriarvoisen kohtelun.
Kuntayhtymän hallituksessa on 17 jäsentä. Tuusulan edustajina ovat Arto Lindberg ja Jussi Salonen.
Aluevaltuustossa 69 henkilöä, joista Tuusulaa edustamassa Kalle Ikkelä, Tuija Reinikainen, Ulla-Mari Karhu, Pihla Keto-Huovinen, Annika Kokko, Marja-Leena Laine, Mila Lehtonen, Annina Nuutinen, Jussi Salonen, Margita Winqvist.
Keusoten hallinnossa olevilta Tuusulan edustajilta olisi hyvä kuulla, mikä heidän mielestään vaivaa Hyrylän terveysaseman toimintaa ja miksi se on lähes kaikkien mittareiden mukaan Keusoten heikoiten pärjäävä terveysasema. Se on huomattavasti heikommin toimiva kuin mikään muu terveysasema koko Keusoten alueella.
On selvää, että ihmisten perusterveyden hoito on jo lain mukaan hoidettava asianmukaisesti. Olen usein pohtinut sitä, että miksi Keusoten aluella ei siirryttäisi yhtenäistoimintaan varsinkin akuuttitoiminnan osalta. Ajanvarauksessa olisi yksi keskitetty puhelinumero tai nettivaraus, niin kuin on periaatteessa nytkin. Varauksen ottaisi vastaan se terveysasema, jossa on parhaiten aikoja tarjolla. Tässä järjestelmässä ei tietenkään pääse ”omalle hoitajalle”, mutta eipä se onnistu nykymeiningilläkään.
