perjantai 21. lokakuuta 2016

Portugalin syksy ja paluu kotiin

Kaksi viikkoa Portugalin lämmössä teki vanhoille luille oikein hyvää. Tällä kertaa sää suosi meitä erinomaisesti ja saimme nauttia aurinkoisista päivistä ja sametin pehmeistä illoista lähes joka päivä.
Jos jotenkin voisin vetää yhteen kokemuksiamme, niin tällaista se oli:

Algarve

Algarve on Portugalin turistialuetta. Se on sitä aina ollut ja sen vuoksi monet asiat ovat muodostuneet turismin ehdoin. Turisteihin suhtaudutaan myönteisesti, näköalapaikoilla ja turistikohteissa löytyy opastusta myös englanniksi, ihmiset puhuvat tai ainakin ymmärtävät englantia aika hyvin, ravintolan ruokalistat ovat monikielisiä, ravintoloita on paljon ja niitä on ns. moneen junaan, on kalliita ja sitten ihan kansankuppiloita. 

Meri ja rannikko antavat tälle alueelle vahvan virityksen ja erityisesti Keski-Algarvessa Rio Formosan luonnonsuojelualue on aivan vertaansa vailla. Myös vuorivesi-ilmiötä on mielenkiintoista seurata. 

Portugali on maantieteellisesti varsin pieni maa ja etäisyydet sen mukaan myös aika lyhyet. Espanjaan on helppo lähteä, sinne Olhãosta on vain muutaman kymmenen kilometrin matka. Koko rannikko Sagresista Vila Real de Santo Antonioon on lyhyempi kuin Helsingistä Turkuun, eli vain 165 kilometria ja tälle matkalle mahtuu kymmenittäin kauniita rannikkokaupunkeja. Alue on golfaajien suosiossa, koska golfkenttiä löytyy pienellä alueella kymmenittäin. Mutta myös ei-golfaajille riittää katsottavaa ja tekemistä yllin kyllin.

Ihmiset

Ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä. Heissä on jotain samaa kuin meissä suomalaisissa: he eivät tee itseään tykö, mutta kun keskusteluyhteys syntyy, niin he kyllä osoittavat ystävällisyytensä. Kaupoissa he harvoin tulevat heti puhuttelemaan, vaan antavat asiakkaiden ensin rauhassa tutustua ja tulevat sitten kyselemään.


Kuten sanottu, monet puhuvat hyvää englantia ja myös ranskaa, sillä molemmista maista tulee paljon turisteja. Ja jos eivät puhu, niin kuitenkin ymmärtävät. Portugalin kieli onkin sitten ihan oma juttunsa. Kirjoitettuna sitä on helpompi ymmärtää ranskan ja italian sanojen perusteella, mutta puhuttuna se on ainakin meille täysin käsittämätöntä.




Ilmasto

Lokakuu on kokemuksemme ja myös muiden sanomana syksyn parasta aikaa. Päivisin on mukavasti aurinkoa ja illatkin ovat vielä suhteellisen lämpimiä. Meillä kävi ilmeisesti aika hyvä tuuri, koska kahden viikon aikana vain yhtenä päivänä tuli muutama sadepisara ja päivälämpötilat pysyivät noin 23 – 25 asteen tasolla, parina päivänä oli jopa yli 30 astetta. Iltaisin sää oli sametinpehmeää ja se ei koskaan laskenut alle 16 asteen. Ilman kosteus oli iltaisin aika korkea, usein jopa yli 80 prosentin.

Olhãon erikoisuus on ehdottomasti auringonlasku. Se on upea! Sitä ei voi olla ihastelematta. Oman hienon lisänsä maisemaan tuo tietenkin komeiden purjeveneiden mastot.







Ruoka

Olemme syöneet taas kaksi viikkoa pelkkää kalaa tai äyriäisiä. Täällä äyriäiset tarjotaan usein myös erilaisina patoina ja kalat hauskasti puolikkaaksi halkaistuna ja grillattuna.


Meren elävät ovat aina tosi tuoreita ja siksi niin hyviä. Ja se on edullista, niin kaupassa, hallissa tai sitten ravintolassa. Ihan esimerkkinä kalojen hinnasta, niin dorada maksoi siellä noin 10 euroa/kg, kun sen hinta täällä on vähintäänkin tupla. Lisäkkeenä tarjotaan usein keitettyä perunaa ja haudutettuja vihanneksia ihan suomalaiseen tyyliin tai sitten riisiä. Öljyä käytetään paljon ja usein. Ruoka ei kuitenkaan maistu mitenkään öljyiseltä, eli he käyttävät hyviä ruokaöljyjä.

Liikenne


Liikennekulttuuri Algarvessa ja varmaan Portugalissa yleensäkin on kaksijakoinen: teillä he ajavat välillä aivan kuin hullut, ohittavat aivan väärissä paikoissa aiheuttaen ”lähellä piti” –tilanteita,
parkkeeraavat miltei minne sattuu ja toisaalta jalankulkijoita kohtaan he suhtautuvat todella mallikelpoisesti, pysähtyvät suojatien eteen, jos vain on aikeissa ylittää suojatie. Siellä ei kannata jäädä suojatien viereen juttelemaan, koska autot todellakin pysähtyvät.





Olhão

Olhão on meidän paikkamme. Ihastuimme siihen jo viime helmikuussa, mutta nyt sitten totesimme, että eipä juuri kannata parempaa etsiä. Siellä elämä on tuiki tavallista, ihmiset ovat aika tavallisia ja hyvin ystävällisiä, turisteja aika sopivasti, englantilaisia, ranskalaisia, saksalaisia, hollantilaisia, ruotsalaisia, kaikkia aika sopivasti.


Loistava kauppahalli, iso ostoskeskus hyvin lähellä, paljon erilaisia ravintoloita. Ranta ja rantakävelykatu puistoineen. Eipä juuri kauniimpaa. Ja se auringonlasku. Tunnelma on ainutlaatuinen.

Toki rannikolla on monia muitakin hienoja paikkoja, kuten vaikka Cacela Velha tai Santa Luzia, tai sisämaan Estoi tai Loulé. 

Mutta me olemme olleet tyytyväisiä Olhãoon, jonne varmaankin menemme uudelleen.